Muuttunut ja muuttuva suomen kieli
1. Kieli muuttuu koko ajan
Videolla Rigina Ajanki-Forslund kysyy, onko kielen muuttuminen pahasta. Entä muuttuuko kieli nyt nopeammin kuin aikaisemmin?
2. Miten kielen muutosta tutkitaan?
Suomessa sanojen vartalot vaihtelevat paljon. Miten historiallis-vertailevassa kielitieteessä selvitetään muutosten syitä?
3. Mikä on uusi sana?
Mistä tietää, ovatko uni, uuni tai bussi uusia vai vanhoja sanoja? Entä miksi käytämme sanaa äiti emmekä sanaa emä tai emo?
4. Äänteenmuutokset ja kielen vaihtelu
Äänteenmuutokset ovat johtaneet vaihteluun (uusi, uuden, uutta..), mutta vaihtelun taustalla on jokin vaihtelematon muoto. Mistä sen voi löytää?
5. Miten rakkaus syntyi?
Miksi nominatiivi rakkaus on niin paljon lyhyempi kuin taivutusmuodot rakkauden, rakkautta, rakkauden tai rakkautena? Mikä muodoista on alkuperäisin?
6. Sanojen kuluminen ennen ja nyt
Sanojen lopuista tippuu usein äänteitä (mennää; kaupas). Mitä sananlopuista on aikaisemmin tippunut?
7. pelata ja pelätä - astevaihtelua vai ei?
Toinen verbeistä on lainasana, jossa ei ole astevaihtelua koskaan ollutkaan. Miten astevaihtelullisen verbin muutos on tapahtunut? Miksi on tärkeää tietää muita muotoja kuin infinitiivi?
8. Nominien astevaihtelu: kukka, kukan, kukkaan
Mikä äännelaki olikaan syynä heikolle asteelle (kukan) tai vahvalle asteelle (kukkaan)?
9. Miksi mies taipuu miehen eikä *miesen?
Mihin -s on kadonnut muodoissa kuten miehen tai hampaan?
10. Kieltä, lasta ja konsonanttivartalon synty
Taivutusmuodoissa kiel-tä ja las-ta näkyy sanojen konsonanttivartalo. Konsonanttivartaloa ei ole kuitenkaan aina ollut – entä miten sille tulevaisuudessa käy?
11. Kaksi ja ehdolliset äänteenmuutokset
Millaisia ehdollisia äänteenmuutoksia sanassa kaksi (kahden, kahtena) on tapahtunut? Vinkki: sanaan liittyvät muutokset *-ti > si sekä *-kt- > -ht-.
12. Mikä selittää verbimuodot maata, makaan ja makasin?
S2-opetuksessa jaotellaan verbien infinitiivimuotoja neljään tai viiteen, joskus kuuteen eri verbityyppiin niiden tunnusten (esim. -A, -dA, -llA) mukaan. Alkujaan kaikkien infinitiivien taustalla on ollut kuitenkin sama tunnus, *-tAk.
13. Ovatko verbit tehdä ja nähdä poikkeuksia?
Verbit mainitaan usein S2-opetuksessa harvinaisina "epäsäännöllisinä" verbeinä. Niissä tapahtuneet äänteenmuutokset ovat kuitenkin säännöllisiä.
14. Vanha olosijainen kotona
Olosija vastaa kysymykseen "missä?". Miksi kysymykseen joidenkin sanojen tapauksessa vastataan -na-/nä-päätteisellä sanalla?
15. Vanha erosijainen kotoa
Erosija vastaa kysymykseen "mistä?". Miksi kysymykseen voi joskus vastata -a/-ä-päätteisen sanan kanssa? Eikös -a/-ä ole partitiivin pääte?
16. Sisäpaikallissijojen synty: *kotasna, *kotasta ja *kotasan
Kysymyksiin "missä?", "mistä?" ja "mihin?" vastattiin aikaisemmin käyttämällä harvempaa sijapäätettä kuin nykyään. Vastauksissa käytettiin lokatiivia, ablatiivia tai latiivia.
Lähdeluettelo ja lisäluettavaa
Oheisesta tiedostosta löydät tässä materiaalissa hyödynnettyjä lähteitä sekä lisäluettavaa, josta voit syventää tietojasi suomen ja suomen sukukielten muutoksista.