Turun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa (Kievi) on keväällä 2025 pilotoitu ensimmäistä kertaa Suomipassi-kurssia. Kurssin ajatuksena on, että luokkahuoneessa harjoitellaan arkipäivän asiointitilanteiden fraaseja ja sen jälkeen niitä mennään käyttämään yhdessä luokkahuoneen ulkopuolelle. Kurssimateriaalina toimii Kievin Ohjatusti sujuvaan suomeen -hankkeen osana uudistettu Suomipassi-mobiilisovellus.  

Suomipassi-sovellus 

Turun yliopistossa kehitetyssä Suomipassi-sovelluksessa on yli 350 sanaa ja fraasia arkipäivän asiointitilanteisiin. Käyttäjä voi kuunnella fraaseja ja harjoitella ääntämistä. Kaikki audiot on äänitetty puhekielellä, mikä auttaa sovelluksen käyttäjää tutustumaan arkipäivän suomen kieleen alusta alkaen. Suomipassi pelillistää oppimista siten, että puhuttuaan suomea esimerkiksi kahvilassa käyttäjä voi antaa itselleen leiman, joka näkyy sovelluksen kartalla. Käyttäjä voi myös reflektoida omaa oppimistaan merkitsemällä asiointitilanteen sujuvuutta kuvaavan emojin. Sovelluksen fraasit on käännetty 10 kielelle. Sovelluksen voi ladata maksutta sovelluskaupoista. 

Suomipassi-kurssi 

Suomipassi-kurssi on A1–A2-tason 12 oppitunnin kurssi. Kevään 2025 kurssilla oli kuusi tapaamista, joista ensimmäisellä kerralla tutustuttiin sovellukseen ja sen ominaisuuksiin. Toisesta kerrasta lähtien joka kerralla oli luokkahuoneosuus, jossa aiheena oli esimerkiksi puhekieli, selkokieli tai oma matka suomen kieleen. Luokkahuoneessa opiskelijat (2–3 henkilön ryhmissä) valitsivat paikan, johon halusivat kyseisellä kerralla mennä, ja alkoivat etsiä fraaseja Suomipassi-sovelluksesta ja kirjoittaa dialogia tilannetta varten. Opiskelijat saivat halutessaan harjoitella dialogia näyttelemällä tai ääneen puhumalla keskenään tai toiselle parille. Luokkahuoneosuuteen meni noin puolet (45 min.) koko oppitunnista. Kurssille osallistui 18 opiskelijaa, ja opiskelijat saivat itse valita pienryhmänsä.  

Luokkahuoneosuuden jälkeen (tai sitä ennen) lähdettiin vierailuille. Vaatimuksena oli, että opiskelijan piti käydä kurssin aikana 5 eri paikassa ja yhdessä paikassa kerran niin, että opettaja oli mukana. Opiskelijat saivat pyytää opettajaa mukaan haluamaansa paikkaan. Vierailujen aikana opiskelijoiden ei tarvinnut ostaa mitään, mutta moni kuitenkin halusi asioida esimerkiksi ostamalla postikortteja kirjakaupasta, hankkimalla kirjastokortin tai syömällä lounaan Hesburgerissa.  

Vierailuiden aikana yhteydenpitotapana oli Whatsapp-ryhmä, johon kukin pari/ryhmä julkaisi kuvan ja/tai viestin paikasta, jossa olivat vierailleet. Ryhmään liittyminen oli vapaaehtoista, ja ryhmä poistettiin kurssin loppumisen jälkeen. Tällä tavoin kaikki pysyivät reaaliajassa kärryillä siitä, missä kukin oli. Tämä osoittautui tärkeäksi osaksi oppimiskokemusta: muiden antamat peukut ja sydämet vahvistivat onnistumisen tunnetta. 

Vierailun jälkeen oli reflektointiosuus, joka tapahtui joko seuraavalla kerralla tai heti vierailun jälkeen. Reflektio-osuudessa keskusteltiin pienryhmissä siitä, mikä meni hyvin, mitä yllätyksiä tuli ja miten voisi seuraavalla kerralla valmistautua eri tavalla. Kokosimme opiskelijoiden keskusteluista vinkkilistan* ongelmatilanteisiin.   

Yritysyhteistyö 

Suomenoppija kohtaa usein tilanteen, jossa hän yrittää asioida suomeksi mutta puhekumppani vastaakin englanniksi, mikä voi lannistaa suomenoppijaa. Kun oppija saa myönteisiä kokemuksia suomen puhumisesta, tunne osallisuudesta ja tätä kautta myös integroituminen vähitellen vahvistuvat. Tämän vuoksi Suomipassi-konseptilla halutaan kannustaa ensikielisiä suomenpuhujia käyttämään suomea englannin sijaan ja muistuttaa siitä, että onnistunut vuorovaikutus on molempien osapuolten vastuulla. 

Suomipassi-kurssin vierailupaikat oli kontaktoitu etukäteen: ne olivat kampuksen lähellä olevia, opiskelijan elämään liittyviä paikkoja. Pilotissa oli mukana esimerkiksi kaupunginkirjasto, yliopiston kirjasto, ruokakauppa, opiskelijaravintoloita ja kirjakauppa. Vierailupaikkojen henkilökunnalle annettiin Selkokeskuksen materiaaleista vinkkejä siihen, miten asiakaspalvelutilanteessa voi käyttää helpompaa suomea. Opettaja oli mukana myös havainnoimassa tilanteita ja auttamassa tarpeen mukaan.  

Vierailupaikat saivat halutessaan ottaa käyttöön tulostetun tai laminoidun We are Suomipassi friendly -merkin, joka toimi viestinä opiskelijoille siitä, että tässä yrityksessä saa palvelua suomeksi, vaikka oma kielitaito ei olisikaan täydellinen. Suomipassi-sovelluksessa on myös aloitus- ja lopetusfraasit, joilla opiskelija voi kertoa, että hän vasta opiskelee suomea ja haluaisi harjoitella suomen puhumista. Tämä auttaa vuorovaikutuksen onnistumista ja vähentää tilanteen kiusallisuutta. Seuraavalle Suomipassi-kurssille otamme käyttöön We are Suomipassi friendly -tarrat sekä Puhutaanks suomea? -pinssit, joiden avulla opiskelija voi viestiä siitä, että hän haluaa kommunikoida suomeksi.  

Kyselyt ja oppimispäiväkirjat 

Suomipassi-kurssin suorituksena oli oppitunneille ja vierailuille osallistumisen lisäksi oppimispäiväkirjan kirjoittaminen. Opiskelija sai kirjoittaa sen kokonaan englanniksi tai suomeksi ja englanniksi. Moni kirjoitti selitysosion siitä, missä oli ollut ja mitä sanonut suomeksi ja reflektio-osuuden englanniksi.  

Opettaja myös teetti kyselyn (N=15) sekä kurssin alussa että lopussa. Alkukyselystä kävi ilmi muutama huomionarvoinen seikka. Opiskelijoille vaikeaa suomen puhumisessa on se, että ihmiset vastaavat liian nopeasti, liian vaikealla suomen kielellä tai englanniksi. Tämän lisäksi puhumista vaikeuttaa epävarmuus omasta kielitaidosta ja pelko epäonnistumisesta. Osa opiskelijoista vastasi, että puhuu suomea vain suomen kurssilla tai enimmäkseen suomen kurssilla. Tämän lisäksi kukaan kyselyyn vastanneista ei puhunut suomea joka päivä, osa ei koskaan. Nämä vastaukset vahvistivat ajatusta siitä, että on tärkeää mennä yhdessä luokkahuoneen ulkopuolelle. Periaatteessa Suomessa asuvilla opiskelijoilla on joka päivä mahdollisuus puhua suomea, mutta monista syistä kaikki eivät sitä kuitenkaan tee. 

Loppukyselystä ja oppimispäiväkirjoista nousi vahvasti esiin se, että kurssille osallistuminen oli rohkaissut opiskelijoita puhumaan suomea luokkahuoneen ulkopuolella. Tärkeää oli ollut se, että asiakaspalvelijat tiesivät, että opiskelijat ovat aloittelijoita ja että heillä sai olla kaveri (ja opettaja) mukana. Myös Suomipassi-sovellus konkreettisena tukena koettiin hyödylliseksi. Tämän lisäksi opiskelijat kokivat oppineensa (jotkut ensimmäistä kertaa) puhekieltä. Tähän kommenttiin kiteytyy ehkä kurssin arvokkain anti: “I think that without this course I would have never found the courage to speak outside.” 

Vinkkejä Suomipassin käyttöön omassa opetuksessa 

Itsenäiseen käyttöön:  

• Vinkkaa Suomipassista ja sen sosiaalisesta mediasta (Instagram ja Facebook) opiskelijoille.  

Oppitunnille:  

• Tutustukaa Suomipassin ominaisuuksiin ja kokeilkaa sen käyttöä osana oppituntia esimerkiksi tekemällä dialogi jostakin tilanteesta. 

Ulos luokkahuoneesta:  

• Käykää kokeilemassa dialogin puhumista tositilanteessa! 

Levitä sanaa eteenpäin:  

• Ehdota yritysyhteistyötä omassa kaupungissasi. Tehdään Suomesta Suomipassi-ystävällinen paikka! 
  
   

*Vinkkilistan voi nähdä kahtena postauksena Suomipassin sosiaalisessa mediassa @suomipassi.