Suomen puhuminen työelämässä vaatii heittäytymistä

Tomy Cherian väitteli tohtoriksi teknillisen fysiikan alalta Aalto-yliopistosta ja päätti jäädä Suomeen asumaan. Kun Tomy haki työpaikkaa matematiikan ja fysiikan opettajana, hänen kielitaitonsa ei vielä riittänyt suomeksi opettamiseen.

Väitöskirja tehtiin kokonaan englanniksi, eikä suomen kielen taitoa tarvittu. Kollegat yliopistolla sanoivat, ettei näin vaikeaa kieltä kannata opetella. Tomyn mielestä suomen oppiminen on kuitenkin olennainen osa integraatiota, vaikka se vie oman aikansa.

- Tosi epämotivoivaa on ollut se, kun on kuullut tarinoita, että joku on opiskellut suomen täydellisesti vuodessa tai parissa vuodessa. Ei voi vertailla elämäntilanteita toisiin, Tomy sanoo.

Esimerkki nuorille kielenoppijoille

Tomy kertoo, että työtä oli vaikea löytää, mutta hän sai paikan kansainvälisestä englanniksi ja suomeksi toimivasta Kulosaaren yhteiskoulusta Helsingistä.  

Kaksikielisessä koulussa opettajalla on vapaus päättää itse, kuinka paljon puhuu suomea ja kuinka paljon englantia.

- Se on paljon minusta kiinni, kuinka paljon olen valmis käyttämään suomea. Vaatii paljon heittäytymistä, kun luokassa on parikymmentä oppilasta, ja teini-ikäisten edessä pitäisi näyttää typerältä. Mutta se on tavallaan hyvä, että he näkevät, etteivät aikuisetkaan osaa paljon mitään, Tomy kuvailee.

Kollegat tukena kielenoppimisessa

Tomy kertoo, ettei Kulosaaren yhteiskoulun opettajilla ole mitään tiettyjä vaatimuksia kielitaidon tasosta.

Ilmapiiri on kannustava ja kollegoilta on saanut aina tarvittaessa apua kielen kanssa. Opettajanhuoneessa voi pyytää apua esimerkiksi oppilaiden vanhemmille kirjoitettujen Wilma-viestien tarkistamiseen.

Työn ohessa Tomyn suomen kielen taito on kehittynyt, eikä hän ole käynyt erillisillä kielikursseilla.

Haastatellut ja kirjoittanut Lyyra Virtanen. 

Kuuntele ote Tomy Cherianin haastattelusta YouTubessa: