Kielitietoinen perehdytys

Työpaikalla tapahtuvat erilaiset ohjaustilanteet, kuten perehdyttäminen tai työharjoittelu, ovat avaintilanteita ammatillisen kielenkehityksen kannalta. Ohjaustilanteet ovat luonteva tilaisuus myös kielitaidon kehittämiseen. Ne eivät kuitenkaan automaattisesti kehitä kielitaitoa: jos ohjattava ei saa tilaisuuksia osallistua vuorovaikutukseen tai jos kieleen ei kiinnitetä huomiota osana ohjaustilanteita, kielitaito ei välttämättä pääse kehittymään.  

Ohjaaminen palvelee myös kielenoppimista mahdollisimman hyvin, kun ohjaaja toimii kielitietoisesti.  

Kielitietoisessa ohjauksessa tulee huomioida ainakin:

• Kielitaidon lähtötaso: Työntekijän kielitaitoa kannattaa arvioida jo ennen perehdytystä. Jos kielitaito on vielä kaukana työtehtäviin vaadittavasta taidosta, työpaikalla voidaan varautua erillisen kielikoulutuksen tarjoamiseen ennen perehdytyksen alkua.
• Kielitaitotavoitteet: Perehdytysjakson aikana määritellään kielitavoitteet työntekijän kielitaitotason sekä työssä vaadittavan kielitaidon mukaan. Myös suomea osaaville työkavereille voidaan kirjata kielenoppijan tukemiseen tähtääviä kielitavoitteita. Tavoitteet eri kielitasoille voivat olla esimerkiksi:  
  • A1: työntekijä tutustuu tarkkailijan roolissa työpaikan suomenkieliseen viestintäympäristöön  
  • A2: työntekijä osallistuu keskusteluun suomeksi rutiininomaisissa tilanteissa  
  • B1: työntekijä osallistuu ammatillisiin suomenkielisiin keskusteluihin 
  • B2: työntekijä pystyy seuraamaan ja osallistumaan monimutkaisempiinkin viestintätilanteisiin
  • C1–C2: työntekijä osaa mukauttaa viestintään vastaanottajan mukaan, hän voi myös toimia kielenoppijan tukena. 
• Kielitaitotarpeiden tunnistaminen. Kielitaitoisen ohjaamisen ytimessä on tietoisuus siitä, millaista kieltä työpaikalla ja sen  eri työtehtävissä käytetään.   
• Kielen havainnointi. Ohjaaja voi kannustaa perehdytettävää havainnoimaan muiden työntekijöiden käyttämiä kielellisiä ilmauksia ja työpaikan viesteissä tai dokumenteissa käytettyä kieltä. Hyvä käytäntö on myös se, että kielenoppija saa alussa toimia työparina suomen kieltä osaavan työntekijän kanssa.  
• Toiminnan sanallistaminen. Ohjaamiseen sisältyy paljon tilanteita, joissa työtä suunnitellaan tai raportoidaan. Toiminnan sanallistaminen on hyvä tilaisuus käsitellä työhön liittyvää sanastoa ja ilmauksia.  
• Kielelliset mallit. Työpaikalla voidaan laatia listoja tyypillisestä työssä käytettävästä sanastosta. Ohjaaja ja kielenoppija voivat myös yhdessä pohtia, mikä ilmaus sopisi tiettyyn tilanteeseen tai mitä sävyeroja eri ilmauksilla on.  
• Tilanteiden harjoittelu etukäteen. Uudelle työntekijälle on hyvä antaa mahdollisuus harjoitella kielen käyttämistä työtilanteissa. Sopivaa ilmaisutapaa ja sopivia perusfraaseja voidaan etsiä yhdessä etukäteen.  
• Kielenkäyttötilaisuudet ja hienovarainen tuki. On tärkeää, että kielenoppija pääsisi käyttämään kieltä aidoissa tilanteissa perehdytyksen aikana. Alussa ohjaaja voi olla tilanteissa mukana ja tarjota kielenoppijalle tukea ja kielenkäytön malleja.  
• Palaute ja reflektio. Hyväksi havaittu palautteenantomalli on 1) tuoda esiin havainto, 2) kertoa, millainen vaikutus toiminnalla on vastaanottajaan ja 3) lopuksi tarjota muutosehdotus.