Toimivaan monikielisyyteen ei voi antaa yhtä kaikille sopivaa mallia – ei edes asiantuntijatyössä. Suomalaisilla työpaikoilla on käytössä ainakin kolme erilaista monikielisen työyhteisön kieliratkaisua, joiden etuja (+) ja ongelmakohtia (–) voit vertailla alla.

Kieliratkaisu A: Puhutaan kaikki englantia 

Edut

+ Yleensä kaikki osaavat englantia.

Englanti on suomalaisessa kontekstissa osatuin vieras kieli, joka kuuluu monien työikäisten kielitaitorepertuaariin.

+ Englanti koetaan tasa-arvoiseksi vaihtoehdoksi.

Moni näkee, että englanti on tasa-arvoinen vaihtoehto, sillä sitä käytetään usein yhteisenä kielenä tilanteissa, joissa kukaan osallistujista ei ole ensikielinen englannin puhuja.

Ongelmakohdat

– Englannin taidoissakin on eroja (piilevä eriarvoisuus).

Kaikki eivät osaa englantia sujuvasti ja sen käyttö voi olla kuormittavaa. Kielitaidon puute saattaa uhata ammatillista identiteettiä tai etenemismahdollisuuksia.

– Vaihtelevat kielitaidot saattavat heikentää työn laatua (esim. ideointi).

Uusien ratkaisumallien ideointi on helpointa kunkin omalla äidinkielellä. Ideointi voikin olla vaikeaa, jos tilanteessa työskennellään vain englanniksi.

– Lasikatto: suomen osaamisen puute voi olla este uralla etenemiseen.

Vaikka työyhteisön virallinen kieli olisikin englanti, paikallisen kielen osaamattomuus tekee sopeutumisen ja kotoutumisen uuteen maahan vaikeammaksi. Suomea osaamaton saattaa myös törmätä lasikattoon.

Kieliratkaisu B: Puhutaan (ja opitaan) suomea 

Edut

+ Suomenkieliset työntekijät voivat käyttää vahvinta kieltään.

Suomenkielisille työntekijöille työskentely suomeksi on vähemmän kuormittavaa ja saattaa parantaa työn laatua.

+ Suomea voidaan käyttää myös ulkoisen viestinnän kielenä.

Kun suomi on työpaikan pääkieli, myös ulkoinen viestintä on luontevaa tehdä suomeksi.

+ Mahdollisuus oppia suomea työssä.

Suomea toisena kielenä puhuvalle avautuu mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoaan. Kielitaidon myötä myös mahdollisuudet edetä uralla Suomessa parantuvat.

Ongelmakohdat

– Ammatillinen identiteetti uhattuna, osaaminen ei aina pääse esiin suomeksi.

Moni kokee, ettei pysty toimimaan pätevänä oman alansa ammattilaisena puutteellisella kielitaidolla ja että osaaminen ei aina pääse esiin suomeksi.

– Voi olla kuormittavaa ja aikaa vievää kielenoppijalle.

Suomenoppijan näkökulmasta suomen puhuminen ja kuunteleminen voi uuvuttaa, ja lisäksi uudella kielellä työskentely voi viedä enemmän aikaa kuin vahvimmalla kielellä työskentely veisi.

Kieliratkaisu C: Toimitaan monikielisesti 

Joissakin työpaikoissa vaihdetaan kieltä joustavasti tilanteen ja puhujien mukaan. Puhutaan yhtäältä rinnakkaiskielisyydestä eli siitä, että kommunikaatio tapahtuu rinnakkaisesti kahdella tai useammalla kielellä, tai toisaalta reseptiivisestä monikielisyydestä eli siitä, että kukin käyttää puhuessaan yhteisistä kielistä itselleen vahvinta.

Edut 

+ Kaikki voivat käyttää vaihtoehtoisista kielistä itselleen vahvinta.

Kukin voi käyttää omaa äidinkieltään tai vaihtoehdoista itselleen vahvinta kieltä.

+ Optimointia: tehokkuutta ja helppoutta.

Työpaikan dokumenttien kääntäminen eri kielille johtaa usein siihen, että turha jaarittelu ja jargon alkavat jäädä pois kuin itsestään. Selkeämmästä viestinnästä hyötyy koko työyhteisö.

Ongelmakohdat 

– Vaatii työntekijöiltä useamman kielen taitoa ja kielistä keskustelemista.

Reseptiivinen monikielisyys edellyttää, että puhujat hallitsevat ainakin passiivisesti toistensa vahvoja kieliä. Lisäksi puhujien olisi hyvä tuntea toistensa kielitaidot sekä mahdolliset kielenoppimistavoitteet.

– Vaatii suunnitelmallisuutta ja resursseja (esim. rinnakkaiskielisyys).

Käytännössä rinnakkaiskielisyyteen liittyy haasteita aina resurssiongelmista (kaikkien tekstien kääntäminen on kallista) asenneongelmiin (eri kielten sekoittamista saatetaan pitää hankalana).