Kielitaitovaatimusten kartoittaminen lähtee työnkuvan tarkastelusta. Kartoituksen kohteena olevan työtehtävän sisältö selvitetään esimerkiksi tiiminvetäjää tai esihenkilöä haastattelemalla. Jos organisaatiossa on jo työntekijä, joka toimii vastaavassa tehtävässä, häntä haastattelemalla ja hänen työtään seuraamalla saa vielä tarkempaa tietoa työtehtävien käytännön toteutumisesta.  

Haastattelukysymyksiä tiiminvetäjälle / esihenkilölle: 

• Mihin työntekijä sijoittuu organisaation kokonaisuudessa? Kuka on hänen esihenkilönsä, ketkä ovat hänen kollegoitaan, entä onko hänellä alaisia? 
• Mikä on tai mitkä ovat työntekijän pääasialliset tehtävät tai vastuut? Mikä on hänen työnsä pääasiallinen tavoite? 
• Voiko tehtävässä toimia parin kanssa tai saada tiimiltä tukea, vai pitääkö tehtävistä suoriutua itsenäisesti? 
• Onko työnkuvaa mahdollista muokata niin, että kielellisesti haastavimmat tehtävät siirretään kollegalle? Voidaanko töitä jakaa tai järjestellä uudelleen? 
• Onko työntekijälle mahdollisuus tarjota tukea kielenoppimiseen? Entä kielellistä tukea työtehtävien suorittamiseen? 

Haastattelukysymyksiä vastaavassa tehtävässä toimivalle työntekijälle: 

• Mikä tai mitkä ovat pääasialliset työkielesi? Voiko työssä käyttää muita kieliä? 
• Millaisia vuorovaikutustilanteita työhön kuuluu? Keitä niihin osallistuu? Tapahtuuko vuorovaikutus kasvokkain vai etänä tai puhelimessa? Oletko vastuussa näiden tilanteiden vetämisestä, vai riittääkö pelkkä osallistuminen? Mikä vuorovaikutustilanteissa on haastavaa? 
• Millaisia tekstejä työssä pitää ymmärtää? Entä millaisia tekstejä pitää tuottaa itse? 
• Mitkä tehtävät ovat rutiininomaisia tai toistuvia? Entä mitkä tehtävät ovat vaikeasti ennakoitavia? 
• Millaista tukea saat kollegoilta? Millaisia teknisiä apuvälineitä käytössäsi on? 
• Onko työssäsi aikapainetta? 
• Millaisia riskejä työssäsi voisi liittyä puutteelliseen kielitaitoon? 
• Mitä kieltä työpaikan sosiaalisissa tilanteissa käytetään? Miten suhtaudutaan erilaisiin kielitaitoihin? 

Haastatteluvastaukset ja mahdollisen työn seuraamisen tuottamat havainnot voidaan koota yhteen ja tiivistää kuvaukseksi siitä, millaisista tilanteista työssä pitää selvitä kielellisesti ja millaista kielellistä tukea työn tekemiseen on saatavilla. Tätä kuvausta voidaan hyödyntää työpaikkailmoituksen laatimisessa ja työhakemusten arvioinnissa. Kuvaus voidaan suhteuttaa Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) kielitaitotasoihin, jotta sekä rekrytoijien että hakijoiden itsensä on helpompi arvioida kielitaidon riittävyyttä.