Työnantajat

Kielenoppimissuunnitelma

Kielenoppimissuunnitelma on luonteva osa perehdytystä ja kehityskeskusteluja.
Kuvituskuva: Mies ja nainen keskustelevat pöydän ääressä ikkunan edessä.
Kuva: Rainer Paananen. Kaikki oikeudet pidätetään.

Kielenoppiminen on suunnitelmallinen osa työtä. Tärkeintä on keskustella työntekijän toiveista oppia suomea tai ruotsia ja esitellä työnantajan tarjoama tuki oppimiselle. Voit ottaa kielenoppimissuunnitelman puheeksi perehdytyksessä. Suunnitelmaa voi seurata ja päivittää esimerkiksi kehityskeskusteluissa. 

Pikaohjeet esihenkilölle 

Jos aikaa on vähän, ota työntekijän kanssa puheeksi esimerkiksi nämä: 

  • Tiedustele työntekijän aikomuksista asettua Suomeen.  
  • Varmista, että työntekijä tietää, miten suomen tai ruotsin osaaminen vaikuttaa mahdollisuuksiin uralla etenemiseen ja viihtymiseen Suomessa. 
  • Keskustelkaa lyhyesti alan kielitaitovaatimuksista ja yrityksen omista kielilinjauksista.  

Työntekijä voi pohtia kielten opiskelua itsenäisesti kielenoppimissuunnitelman avulla. Kehityskeskustelussa kielenoppimissuunnitelman kysymyksiä voi käyttää tukena tai poimia siitä mielekkäitä kohtia.

Tarkemmat ohjeet esihenkilölle

Sopikaa keskustelun aluksi, mitä kieltä tai kieliä käytätte. Keskustelun seurauksena: 

  1. työntekijä on tietoinen siitä, mikä vaikutus kotimaisten kielten opiskelulla ja osaamisella on työskentelyyn ja viihtymiseen Suomessa.  
  2. työntekijällä on suunnitelma siitä, mitä hän tekee seuraavaksi kehittääkseen kielitaitoaan.  

Käykää läpi työntekijän laatima kielenoppimissuunnitelma esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla.  

Kielitaito ja työtehtävät (kysymykset 1–7)  

Selvitä, ovatko työntekijän kielitaito ja siihen liittyvät tavoitteet linjassa niiden tavoitteiden ja toiveiden kanssa, joita hänellä on työn suhteen. Kerro alan mahdollisista kielivaatimukseista.  

Jos työntekijä haluaa kehittää suomen tai ruotsin kielitaitoaan, keskustelkaa näistä:  

  • työntekijän voimavarat ja mahdollisuudet kielen opiskeluun  
  • kielikurssitarjonta  
  • kielitaidon kehittäminen itsenäisesti  
  • työntekijän seuraava konkreettinen tavoite kielitaidon kehittämisessä. 

Jos työntekijällä ei ole suomen tai ruotsin kielen taitoa eikä hän halua opiskella kieltä, keskustelkaa näistä:   

  • työntekijän tavoitteet työelämässä  sekä Suomeen asettumisessa
  • suomen/ruotsin kielen osaamisen merkitys työn kannalta.  

 Taustat (kysymykset 8–10)  

Herättele työntekijää pohtimaan omaa kielenoppimistyyliään. Keskustelkaa esimerkiksi näistä:  

  • Millä kielellä/kielillä työntekijä on tottunut työskentelemään?
  • Miten työntekijä on kuvannut kielenoppimistyyliään? 

Unelmoi vapaasti -osio (kysymykset 11–14)  

Kielenoppimissuunnitelman lopussa voit rohkaista työntekijää visioimaan tulevaisuuttaan ja miettimään, mitä hyötyä suomen tai ruotsin kielen osaamisesta voi olla. Voitte keskustella muun muassa seuraavista asioista:  

  • Missä työntekijä haluaisi asua ja työskennellä?   
  • Mitä kielitaitoa työntekijä voi tarvita jatkossa, jos suunnitelmat muuttuvat (esimerkiksi jos hän päättääkin jäädä Suomeen)?   
  • Ole kannustava, jos työntekijä osoittaa kiinnostusta kielen opiskeluun. Korosta, että suomen/ruotsin kielestä voi tulla hänen työkielensä.  

Lopuksi  

Muistuta työntekijää siitä, että kielenoppimissuunnitelmaa päivitetään ja että hän voi asettaa itselleen aktiivisesti uusia tavoitteita kielitaidon kehittämiseksi.  

  • Julkaistu
  • Päivitetty:
Jaa
URL copied!