Vinkkejä kielellisesti moninaisen ryhmän opettamiseen

Näin opetat kielellisesti moninaista ryhmää

1. Ota huomioon opetusmateriaalia valmistellessasi, että opetuskieli ei välttämättä ole kaikkien opiskelijoiden vahvin kieli. Avaa terminologiaa ja sisällytä materiaaleihin mahdollisuuksien mukaan termien erikielisiä käännöksiä. Luo opiskelijoille mahdollisuuksia keskustella käsitteistä ja niiden merkityksistä.  
2. Luo opiskelijoille tilaisuuksia kertoa kielitaidoistaan kurssin aikana, alussa tai mahdollisesti ennen kuin kurssi alkaa. Voit esimerkiksi pyytää opiskelijoita ennakkotehtävässä kertomaan, mitä kieliä he osaavat ja millä kielillä he mielellään opiskelevat ja kysyä, miten voisit tukea opiskelijoita kielellisesti. Anna mahdollisuus kertoa opiskeluun vaikuttavista tekijöistä myös yksityisesti.
3. Keskustele opiskelijoiden kielellisistä tavoitteista ja toiveista kurssin aluksi. Tehkää paikallisia kielisopimuksia: mitä kieliä voitte käyttää opiskelussa, opetuksessa, yhdessä opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa.
4. Kun jaat opiskelijoita pienryhmiin, pohdi minkäkieliset opiskelijat työskentelevät yhdessä: milloin kannattaa muodostaa monikielisiä ryhmiä, milloin on eduksi, että ryhmässä toimitaan pääasiassa yhdellä kielellä? Voit tukea ryhmätyötä tarjoamalla sanalistoja molemmilla kielillä.
5. Tee opiskelijoille selväksi, että he voivat ottaa käyttöön suomea/ruotsia/mitä tahansa muuta kieltä vaikka heillä olisi vain perustaidot kielessä. Lisää turvallisuuden tunnetta, jos tehdään selväksi, että kieltä voi puhua, vaikka ei olisi “äidinkielinen".
6. Kaikki kielet ovat oppimisen kieliä, ja kielten rajojen ylittäminen on normaalia monikielistä vuorovaikutusta.
7. Kerro opiskelijoille jokaisen tapaamisen alussa mitä, heiltä odotetaan esimerkiksi luokan yhteisissä keskusteluissa tai pienryhmissä. Jos puhuminen pelottaa, siihen on helpompi valmistautua, kun osaa varautua kurssin sosiaalisiin tilanteisiin. 
8. Kieliä opitaan vuorovaikutuksessa ja toiminnassa. Luo opiskelijoille mahdollisuuksia puhua, kirjoittaa, lukea ja kommunikoida eri kielillä.
9. Oma kielellinen toimintasi vaikuttaa opetustilanteen tunnelmaan. Käytä aktiivisesti kaikkia kielellisiä resurssejasi. Voit käyttää myös kieliä, joita et omasta mielestäsi osaa täydellisesti. Älä pelkää virheitä - voit omalla toiminnallasi osoittaa, että auktoriteetti- ja asiantuntijaroolin voi yhdistää kehittyvään kielitaitoon.
10. Kunnioita opiskelijoiden kielellisiä oikeuksia ja identiteettiä. Älä oleta mitään opiskelijoiden kielellisestä taustasta tai kielitaidosta vastoin parempaa tietoa. Anna opiskelijoiden itse määritellä suhteensa kieliin ja kieliryhmiin.
11. Joitakin tehtävävinkkejä:
    a) Anna opiskelijoiden etsitä tietoa yhdellä kielellä ja puhua ja keskustella aiheesta toisella.
    b) Luo opiskelijoiden kanssa yhdessä sanalistoja kurssin keskeisestä terminologiasta.
    c) Kannusta opiskelijoita tekemään muistiinpanoja eri kielillä.
    d) Kannusta opiskelijoita osallistumaan alan tapahtumiin eri kielillä ja kertomaan tapahtumista pienryhmissä.
    e) Luokaa yhdessä oman alanne terminologiaa Tieteen termipankkiin eri kielillä. 

Vinkit englanniksi

Vinkit kehitettiin Helsingin yliopiston PEDAMO-hankkeessa 

Ehdotukset kielellisesti moninaisen ryhmän opettamiseen ovat syntyneet PEDAMO (Pedagogik och språklig diversitet i tvåspråkiga examina) -hankkeessa. PEDAMO tutkii oppimista ja opettamista Helsingin yliopiston kaksikielisissä (suomi-ruotsi) kanditutkinnoissa (TvEx). Vaikka PEDAMO keskittyy kaksikielisiin tutkintoihin, yliopistossa suurin osa opetusryhmistä on tavalla tai toisella kielellisesti moninaisia ja kielitaidoiltaan epäsymmetrisiä, ja ohjeet ovat sovellettavissa monenlaisiin tilanteisiin. 

TvEx ja PEDAMO

Helsingin yliopisto aloitti vuonna 2014 kaksikieliset kandidaatin tutkinnot (TvEx, tvåspråkiga examen, suomeksi KaTu) kahdeksassa eri oppiaineissa. Opiskelija suorittaa kolmanneksen tutkinnosta suomeksi, kolmanneksen ruotsiksi ja kolmanneksen valitsemallaan kielellä. Kielikeskus tarjoaa TvEx-opiskelijoille suunnattua kielitukea. TvEx-ohjelmat antavat opiskelijoille mahdollisuuden kehittyä kaksikielisiksi asiantuntijoiksi. Näin toteutetaan samalla yliopiston yhteiskunnallista tehtävää (Sylvin 2017).

PEDAMO-hanke käynnistyi vuonna 2018 Svenska Kulturfondenin rahoituksella. Hankkeen tavoitteena oli tutkia oppimista ja opettamista kaksikielisissä kanditutkinnoissa sekä kehittää pedagogisia ratkaisuja ja kielitukea yhdessä opettajien kanssa. Hankkeen tutkimusaineistot koostuvat opiskelijoille suunnatusta kyselystä, opiskelijoiden ja opettajien haastatteluista sekä opetuksen havainnoinnista. Lisäksi järjestettiin seminaareja ja työpajoja opettajien ja kielituen kanssa. Yhdessä työpajoista TvEx-opiskelijoita opettavat sekä Kielikeskuksen opettajat kommentoivat tässä esiteltävien ohjeiden luonnosta. Työpajan kommentit on otettu huomioon ohjeiden muotoilussa.

PEDAMOn keskeisiä tuloksia

PEDAMO on tutkimuksessaan arvioinut olemassa olevia monikielisyyden pedagogiikkoja tai kielen ja sisällön samanaikaisen oppimisen huomioivia menetelmiä suhteessa TvEx-tutkintoihin (Mickwitz ym. 2021). Havaintojemme perusteella kaksikielisen asiantuntijuuden kehittymistä edistävät opetusmenetelmät, jotka kannustavat opiskelijoita ottamaan käyttöön koko kielellisen repertuaarinsa. Tämä vaatii pedagogista tukea oman äänen löytämiseen myös heikommalla kielellä. Oppimista edistää, jos opiskelija pystyy rakentamaan kuuluvuutta eri kieliryhmiin myös luentosalin ulkopuolella. Limittäiskieleilyn pedagogiikka (ks. Esim. García & Wei 2014; Flores & García 2013) tarjoaa teoreettisia lähtökohtia ja työkaluja: se ohjaa paitsi vuorovaikutukseen yli kielten rakenteellisten, ideologisten ja sosiaalisten rajojen, myös työstämään kielellisiä valintoja ohjaavia asenteita ja normeja.

Opiskelijoiden haastatteluissa peräänkuulutetaan harjoituksia ja tehtäviä, jotka “pakottaisivat” kommunikoimaan myös heikommalla kielellä. Opiskelijat toivovat myös lisää kursseja, joissa (heikomman) kielen oppiminen ja kielituki olisi integroitu substanssiopetukseen. Nyt opiskelijat saavat kielitukea pääsääntöisesti kielen tunneilla, mutta joskus kielen opettajat toimivat yhdessä oppiaineiden opettajien kanssa (Vänskä & Mickwitz, 2021). Kielitukeen ollaan haastatteluissa tyytyväisiä, mutta niistä käy myös ilmi, että kielituki ei aina ole oikea-aikaista tai opiskelijat eivät ehkä aina ole tietoisia siitä, mihin tai miten heidän kannattaisi käyttää kielitukea. (Cvetanović ym. tekeillä.)

Kyselyaineisto osoittaa, että suomen- ja ruotsinkielisten hyödyntämät oppimistrategiat kaksikielisen asiantuntijuuden saavuttamiseksi sekä asenteet omaa kielitaitoaan kohtaan ovat osin erilaisia johtuen suomen ja ruotsin erilaisesta asemasta yhteiskunnassa ja yliopistolla (Mickwitz ym. 2023). Olemme tarkastelleet kieli-ideologioita ja asenteita ja niiden vaikutusta käytänteisiin myös haastatteluaineistosta (Lehtonen ym. 2022; Cvetanović ym. tekeillä; Lehtonen ym. tekeillä). Ideologiat ja asenteet vaikuttavat vuorovaikutustilanteisiin ja kielivalintoihin opetuksessa ja oppimisessa.

Vaikka suhtautuisi periaatteessa positiivisesti eri kielten rinnakkaiseen tai limittäiseen läsnäoloon, yksikielisyyden normi saattaa ohjata suosimaan vain yhtä kieltä tietyissä tiloissa ja tilanteissa (ks. Lehtonen ym. 2023). Ruotsinkielisillä opettajilla esimerkiksi voi olla tarve suojata ruotsinkielisiä tiloja (svenska rum, ks. From & Sahlström 2017). Toisaalta aineistossa on myös esimerkkejä opettajista, jotka ovat kehittäneet toimivia kaksikielisiä käytänteitä ja onnistuneet herättämään nillä jopa TvEx-ohjelmien ulkopuolisten kiinnostuksen toista kotimaista kieltä kohtaan. Sekä opettajat että opiskelijat tarvitsevat pedagogisia käytänteitä, jotka auttavat tulemaan tietoiseksi kielivalintojen vaikutuksesta oppimiseen, yhdenvertaisuuteen ja hyvinvointiin. 
 

Lähteet:

Flores, N. & O. García. (2013). Linguistic third spaces in education: Teachers’ translanguaging across the bilingual continuum. Teoksessa D. Little, C. Leung, & P. V. Avermaet (toim.), Managing diversity in education. 243–256. Clevedon: Multilingual Matters.

From, T. & Sahlström, F. (2017). Shared Places, Separate Spaces: Constructing Cultural Spaces through two National Languages in Finland. Scandinavian Journal of Educational Research 61(4), 465–478. https://doi.org/10.1080/00313831.2016.1147074

García, O. & L. Wei. (2014). Translanguaging: Language, bilingualism and education. Houndmills, Basingstoke: Palgrave Macmillan.

Lehtonen, H., Cvetanović, D., Mickwitz, Å., & Toom, A. (2022). Opetus ja oppiminen Helsingin yliopiston kaksikielisissä kanditutkinnoissa (TvEx) – kieli-ideologisia näkökulmia. Kieli, koulutus ja yhteiskunta : Kieliverkoston verkkolehti, 13(5). Haettu 5.12.2023 osoitteesta https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/opetus-ja-oppiminen-helsingin-yliopiston-kaksikielisissa-kanditutkinnoissa-tvex-kieli-ideologisia-nakokulmia

Lehtonen, H., Ahlholm, M., Suuriniemi, S. & Tiermas, A. (2023). Monikielisen toimijuuden tukeminen koulun toimintayhteisössä. Teoksessa Pitkänen-Huhta, A. & K. Mård-Miettinen, T. Nikula (toim.): Kielikoulutus mukana muutoksessa. AFinLA-teema 16, 180-201. Haettu 5.12.2023 osoitteesta https://journal.fi/afinla/article/view/126750

Mickwitz, Å., Lehtonen, H., Cvetanović, D. & Toom, A. (2021). Towards bilingual expertise – evaluating translanguaging pedagogy in bilingual degrees at the university level. Language Learning in Higher Education, 11(1), 195-217. https://doi.org/10.1515/cercles-2021-2012

Mickwitz, Å., Lehtonen, H., Cvetanović, D., & Toom, A. (painossa). Emergent bilingual students’ use of language learning strategies. Theory and practice in language studies.

Sylvin, J. (2017). Helsingfors universitet – en tvåspråkighet i förändring. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 8(5). Haettu 5.12.2023 osoitteesta https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2017-2/helsingfors-universitet-en-tvasprakighet-i-forandring

Vänskä, H., & Mickwitz, Å. (2021). ”Det är kämpigare att lära sej på finska”: Millaista on ruotsinkielisten opiskelijoiden saama finskan kielituki ja miksi sitä tarvitaan. Yliopistopedagogiikka, 2020(1). Haettu 5.12.2023 osoitteesta https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2021/06/02/det-ar-kampigare-att-lara-sej-pa-finska/