Kielitietoinen harjoittelu tehdään yhteistyössä. On tärkeää, että sisältöaineen opettajat, harjoittelunohjaajat ja S2-opettajat suunnittelevat yhdessä kieliharjoittelukäytänteet, niin että ne tukevat parhaiten niin opiskelijaa, oppilaitosta kuin työharjoittelupaikkaakin.
Kielitietoisessa työharjoittelussa kielenopettaja opettaa kielen perusteet, mutta ammattiaineen opettaja ja harjoittelunohjaaja ovat alan ammattikielen opettajia. Olisi hyvä, että opiskelija voisi oppia oman alansa sanastoa ja vakiintuneita kielenkäyttötapoja jo kielenoppimisen alusta lähtien.
Kielitietoisessa työharjoittelussa tai työ- ja kieliharjoitteluissa kirjataan sisältötavoitteiden lisäksi erikseen myös kielitaitotavoitteet opiskelijan lähtötason mukaan. A1–A2-kielitasolla olevat opiskelijat tekevät harjoittelut mahdollisuuksien mukaan pareittain, jotta opiskelija saisi oikea-aikaista tukea viestintätilanteissa eikä jäisi ulkopuolelle. Kielitietoisessa työharjoittelussa annetaan kielitavoitteita myös kieltä erinomaisesti osaaville ja äidinkielisille puhujille (C1–C2). Erinomaisesti kieltä osaavien kielitavoitteet liittyvät siihen, että kieltä erinomaisesti puhuvat osaavat toimia itsenäisesti kielenoppijan tukena työpaikan viestintätilanteissa ja osaavat mukauttaa puhettaan kielenoppijan tarpeiden mukaan.
A1: Opiskelija tutustuu tarkkailijan roolissa työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän tunnistaa ammattilaisen erilaisia viestintärooleja ja viestinnän tavoitteita eri tilanteissa. Hän harjaantuu tulkitsemaan suullisia viestintätilanteita kielenulkoisten vihjeiden (esim. äänensävy, eleet, ilmeet, kehonkieli, puheenvuorojen pituus, osallistujat, viestintäympäristö, tilanteen kesto) avulla, ja osaa poimia puheenvirrasta usein toistuvia sanoja (tervehdykset, tilanteisiin liittyvät keskeiset sanat ja fraasit), vaikka ei hahmottaisikaan aina tilanteiden syvempiä merkityksiä. Opiskelija myös osallistuu keskusteluun suomeksi lyhyissä, ennakoitavissa ja rutiininomaisissa tilanteissa (tervehdykset, kuulumisten kyselyt, esittäytymiset).
A2: Opiskelija tutustuu työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän tunnistaa ammattilaisen erilaisia viestintärooleja ja viestinnän tavoitteita eri tilanteissa. Hän osaa tulkita suullisia viestintätilanteita kielenulkoisten vihjeiden (esim. äänensävy, eleet, ilmeet, kehonkieli, puheenvuorojen pituus, osallistujat, viestintäympäristö, tilanteen kesto) avulla, ja osaa poimia puheenvirrasta usein toistuvia sanoja (tervehdykset, tilanteisiin liittyvät keskeiset sanat ja fraasit) ja ottaa niitä käyttöön omassa puheessaan. Opiskelija osallistuu keskusteluun suomeksi ennakoitavissa ja rutiininomaisissa tilanteissa (tervehdykset, kuulumisten kyselyt, esittäytymiset, selostaminen, kuvailu).
B1: Opiskelija tutustuu työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän osaa toimia erilaisissa viestintätilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja osallistuu aktiivisesti keskusteluihin työpaikalla. Opiskelija pystyy seuraamaan melko vaivatta myös monimutkaisempiakin viestintätilanteita ja pystyy myös toimimaan niissä, vaikka ei olisi tilanteissa mukana aktiivisena viestijänä.
B2: Opiskelija tutustuu työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän osaa toimia erilaisissa viestintätilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti keskusteluihin työpaikalla. Opiskelija pystyy toimimaan kielenoppijan tukena rutiininomaisissa viestintätilanteissa. Hän pystyy myös seuraamaan vaivatta monimutkaisempiakin viestintätilanteita ja toimii niissä aktiivisena viestijänä.
C1 – C2 (myös suomea äidinkielenään puhuvat): Opiskelija tutustuu työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän osaa toimia erilaisissa viestintätilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja kielitietoisesti selkokieltä ja viestintäympäristöä hyödyntäen. Opiskelija osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti työpaikan keskusteluihin ja osaa toimia itsenäisesti kielenoppijan tukena työpaikan viestintätilanteissa.
Kielisopimuskeskustelussa opiskelija ja ohjaaja pohtivat yhdessä kielenoppimistilanteita ja opiskelija laatii harjoittelun henkilökohtaiset kielenoppimistavoitteet.
Taskuvihko aktivoi kielenoppijaa ja työyhteisöä ja on konreettinen apu kielenoppimisessa.
©2023 Eveliina Korpela, Eevamaija Iso-Heiniemi, Hanna Aho, Metropolia AMK
Työ- ja kieliharjoittelu -materiaali, vastuulliset kirjoittajat Eveliina Korpela, Eevamaija Iso-Heiniemi ja Hanna Aho. Lisensoitu CC-BY Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Materiaali on saatavilla osoitteessa kielibuusti.fi.