Taskuvihkomenetelmä tukee kielenoppimista työssä
Taskuvihko aktivoi kielenoppijaa ja työyhteisöä ja on konreettinen apu kielenoppimisessa.
Työharjoittelu on myös kieliharjoittelu
Ammatillinen kielitaito otetaan parhaiten haltuun työelämän viestintätilanteissa. Englanninkielisissä tutkinnoissa opiskelevan olisi tärkeää tehdä harjoittelut suomenkielisessä ympäristössä, jos halutaan, että opiskelija ottaa oman alansa kielen haltuun suomeksi ja työllistyisi Suomeen. Myös suomenkielisissä tutkinnoissa opiskelevat tarvitsevat harjoitteluun kielitukea, jos opiskelija on vielä oppimassa suomen kieltä. Kielitietoiset harjoittelukäytännöt tukevat kaikkia opiskelijoita kielitasosta riippumatta.
Miksi kielitietoinen työharjoittelu?
- Oman alan ammattikieltä oppii parhaiten oman alan työssä, ei vain suomen kielen kurssilla. Ammattiaineen opettajat ja työharjoitteluohjaajat tunnistavat oman alansa yleisimmät (ja hankalimmat) sanat ja käsitteet, ammattislangin, tyypilliset ilmaukset ja vakiintuneet tavat puhua.
- Suomessa oman alan ammattikieli olisi tärkeää ottaa haltuun suomen kielellä, jos opiskelija aikoo työllistyä Suomeen.
- Kielenopiskelu ei tapahdu itsestään, vaan vaatii harjoitteluohjaajan ja kielenopettajan tukea. Jotta ammattikielen saisi haltuun, olisi tärkeä oppia ammattikieltä jo kielenoppimisen alkuvaiheessa, ensimmäisistä työ- ja kieliharjoitteluista alkaen, ei vasta B1-kielitaitotasolla.
- Kielituettu työharjoittelu luo yhdenvertaisuutta. Englanninkielisissä tutkinnoissa opiskeleville on tarjottava mahdollisuus oppia oman alansa suomen kieltä, jotta heillä olisi mahdollisuus työllistyä Suomessa ja edetä urallaan.
- Kielituettu työharjoittelu auttaa myös suomen kieltä jo osaavia opiskelijoita ammattikielen oppimisessa. Lisäksi kielituettu työharjoittelu antaa suomen kieltä erinomaisesti osaaville työkaluja kielitietoisten ohjaustaitojen kehittämiseen. Taito ohjata kielitietoisesti on tärkeä ammattilaisen viestintätaito.
Kielitietoinen työharjoittelu tehdään yhteistyössä
Kielitietoinen harjoittelu tehdään yhteistyössä. On tärkeää, että sisältöaineen opettajat, harjoittelunohjaajat ja S2-opettajat suunnittelevat yhdessä kieliharjoittelukäytänteet, niin että ne tukevat parhaiten niin opiskelijaa, oppilaitosta kuin työharjoittelupaikkaakin.
Kielitietoisessa työharjoittelussa kielenopettaja opettaa kielen perusteet, mutta ammattiaineen opettaja ja harjoittelunohjaaja ovat alan ammattikielen opettajia. Olisi hyvä, että opiskelija voisi oppia oman alansa sanastoa ja vakiintuneita kielenkäyttötapoja jo kielenoppimisen alusta lähtien.
Kielitietoisessa työharjoittelussa tai työ- ja kieliharjoitteluissa kirjataan sisältötavoitteiden lisäksi erikseen myös kielitaitotavoitteet opiskelijan lähtötason mukaan. A1–A2-kielitasolla olevat opiskelijat tekevät harjoittelut mahdollisuuksien mukaan pareittain, jotta opiskelija saisi oikea-aikaista tukea viestintätilanteissa eikä jäisi ulkopuolelle. Kielitietoisessa työharjoittelussa annetaan kielitavoitteita myös kieltä erinomaisesti osaaville ja äidinkielisille puhujille (C1–C2). Erinomaisesti kieltä osaavien kielitavoitteet liittyvät siihen, että kieltä erinomaisesti puhuvat osaavat toimia itsenäisesti kielenoppijan tukena työpaikan viestintätilanteissa ja osaavat mukauttaa puhettaan kielenoppijan tarpeiden mukaan.
A1: Opiskelija tutustuu tarkkailijan roolissa työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän tunnistaa ammattilaisen erilaisia viestintärooleja ja viestinnän tavoitteita eri tilanteissa. Hän harjaantuu tulkitsemaan suullisia viestintätilanteita kielenulkoisten vihjeiden (esim. äänensävy, eleet, ilmeet, kehonkieli, puheenvuorojen pituus, osallistujat, viestintäympäristö, tilanteen kesto) avulla, ja osaa poimia puheenvirrasta usein toistuvia sanoja (tervehdykset, tilanteisiin liittyvät keskeiset sanat ja fraasit), vaikka ei hahmottaisikaan aina tilanteiden syvempiä merkityksiä. Opiskelija myös osallistuu keskusteluun suomeksi lyhyissä, ennakoitavissa ja rutiininomaisissa tilanteissa (tervehdykset, kuulumisten kyselyt, esittäytymiset).
A2: Opiskelija tutustuu työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän tunnistaa ammattilaisen erilaisia viestintärooleja ja viestinnän tavoitteita eri tilanteissa. Hän osaa tulkita suullisia viestintätilanteita kielenulkoisten vihjeiden (esim. äänensävy, eleet, ilmeet, kehonkieli, puheenvuorojen pituus, osallistujat, viestintäympäristö, tilanteen kesto) avulla, ja osaa poimia puheenvirrasta usein toistuvia sanoja (tervehdykset, tilanteisiin liittyvät keskeiset sanat ja fraasit) ja ottaa niitä käyttöön omassa puheessaan. Opiskelija osallistuu keskusteluun suomeksi ennakoitavissa ja rutiininomaisissa tilanteissa (tervehdykset, kuulumisten kyselyt, esittäytymiset, selostaminen, kuvailu).
B1: Opiskelija tutustuu työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän osaa toimia erilaisissa viestintätilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja osallistuu aktiivisesti keskusteluihin työpaikalla. Opiskelija pystyy seuraamaan melko vaivatta myös monimutkaisempiakin viestintätilanteita ja pystyy myös toimimaan niissä, vaikka ei olisi tilanteissa mukana aktiivisena viestijänä.
B2: Opiskelija tutustuu työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän osaa toimia erilaisissa viestintätilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti keskusteluihin työpaikalla. Opiskelija pystyy toimimaan kielenoppijan tukena rutiininomaisissa viestintätilanteissa. Hän pystyy myös seuraamaan vaivatta monimutkaisempiakin viestintätilanteita ja toimii niissä aktiivisena viestijänä.
C1 – C2 (myös suomea äidinkielenään puhuvat): Opiskelija tutustuu työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän osaa toimia erilaisissa viestintätilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja kielitietoisesti selkokieltä ja viestintäympäristöä hyödyntäen. Opiskelija osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti työpaikan keskusteluihin ja osaa toimia itsenäisesti kielenoppijan tukena työpaikan viestintätilanteissa.
Kielituetussa työharjoittelussa tehdään kielisopimus
Opiskelija laatii ohjaajiensa ja opettajiensa kanssa myös kielisopimuksen, jossa määritellään opiskelijan omat kielitavoitteet harjoitteluun. Tavoitteet pohjautuvat opiskelijan kielitaitoon ja työharjoittelupaikassa eteen tuleviin viestintätilanteisiin. Kun tavoitteet laaditaan opiskelijan lähtötason mukaan, ne eivät lannista opiskelijaa vaan tukevat ammatillisen kielitaidon oppimista. Tavoitteet osoittavat myös harjoitteluohjaajalle ja työkavereille, millaista kielitaito opiskelijalta voi vaatia ja millaisissa asioissa hän tarvitsee tukea.
Kielisopimus on hyödyllinen työkalu opiskelijoille, joiden kielitaito on vasta kehittymässä ja joita suomenkielinen työharjoittelu usein jännittää. Kielisopimus tarkoittaa siis keskustelua, joka käydään harjoittelun alussa ja jossa sovitaan harjoittelun kielelliset tavoitteet. Tarkoituksena on, että opiskelija ja ohjaaja yhdessä pohtivat tilanteita, joissa kieltä voi oppia. Opiskelija laatii henkilökohtaiset kielenoppimistavoitteet juuri kyseistä harjoittelupaikkaa varten. Tarkoitus on oppia kieltä työpaikan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Katso Tokasa-hankkeen Kielisopimus-video.
Tältä sivulta löydät tukea siihen, miten opiskelijan kanssa voi keskustella kielitavoitteista ja miten kielisopimus tehdään.
Materiaalia kielisopimuksen tekemisen tueksi
Kielisopimus on hyödyllinen työkalu opiskelijoille, joiden kielitaito on vasta kehittymässä ja joita suomenkielinen työharjoittelu usein jännittää. Kielisopimus tarkoittaa keskustelua, joka käydään harjoittelun alussa, ja jossa sovitaan harjoittelun kielelliset tavoitteet. Tarkoituksena on, että opiskelija ja ohjaaja yhdessä pohtivat tilanteita, joissa kieltä voi oppia. Opiskelija laatii henkilökohtaiset kielenoppimistavoitteet juuri kyseistä harjoittelupaikkaa varten. Tarkoitus on oppia kieltä työpaikan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Katso Tokasa-hankkeen Kielisopimus-video.
Kieliharjoitteluun valmistautuminen on hyvä sisällyttää suomen kielen opintojaksoille, mikäli mahdollista. Opettajan on hyvä ohjeistaa opiskelijoita kuvailemaan kielitaitoaan ja laatimaan kielenoppimistavoitteita ennen harjoittelua. Opiskelijat tarvitsevat kuitenkin usein tukea tavoitteiden laatimiseen. Harjoitteluun valmistautuminen S2-opintojaksolla sisältää myös CV:n kirjoittamista ja työhaastatteluun valmistautumista. Kielisopimuksen lisäksi tutustutaan hyviin keinoihin kehittää kielitaitoa harjoittelussa. S2-opintojakson on hyvä jatkua harjoittelun ajan, jolloin harjoittelun aikaista kielenoppimista voi tukea ja ohjeistaa erilaisin viikkotehtävin.
Kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ole S2-opintojaksoa ja S2-opettajaa tukena harjoitteluun valmistautumisessa. Oheinen materiaali on tarkoitettu kaikille harjoitteluun lähteville S2-opiskelijoille tueksi kielisopimuksen laatimiseen.
Jännittääkö suomenkielinen työharjoittelu? Kielisopimus on hyödyllinen työkalu, jos opiskelet suomea ja sinulla ei ole vielä paljon oman alan työkokemusta suomen kielellä. Kielisopimus tarkoittaa keskustelua, joka käydään harjoittelun alussa, ja jossa sovitaan harjoittelun kielelliset tavoitteet. Kielisopimuksen avulla pohdit yhdessä ohjaajasi kanssa tilanteita, joissa kieltä voi oppia. Sen ansiosta harjoittelun ohjaaja voi auttaa ja tukea sinua paremmin työpaikan eri tilanteissa. Tarkoitus on oppia kieltä työpaikan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Tutustu kielisopimus-ohjeisiin ennen harjoittelua. Ne auttavat sinua kertomaan omasta kielitaidostasi ja tavoitteistasi harjoittelun ohjaajalle.
Tutustu myös
©2023 Eveliina Korpela, Eevamaija Iso-Heiniemi, Hanna Aho, Metropolia AMK
Työ- ja kieliharjoittelu -materiaali, vastuulliset kirjoittajat Eveliina Korpela, Eevamaija Iso-Heiniemi ja Hanna Aho. Lisensoitu CC-BY Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Materiaali on saatavilla osoitteessa kielibuusti.fi.