Miten ohjaan kielitietoisesti

• Kielitietoisessa korkeakoulussa ammattikieltä ja työssä tarvittavaa kieltä tehdään tietoisesti näkyväksi opiskelijan sisältöaineen opintojen rinnalla.
• Kielitietoisessa korkeakoulussa tiedostetaan, että ammattiaineen opettajat ovat oman alansa suomen kielen opettajia, ja heidän tehtävänään on antaa kansainvälisille opiskelijoille mahdollisuus oppia oman alansa sanastoa ja vakiintuneita kielenkäyttötapoja myös suomen kielellä. Opettaja tunnistaa oman alansa yleisimmät (ja hankalimmat) sanat ja käsitteet, ammattislangin, tyypilliset ilmaukset ja vakiintuneet tavat puhua. Myös englanninkielisissä tutkinnoissa olisi tärkeää, että opiskelija voisi koostaa eri kursseilla itselleen myös suomenkielistä sanasto- ja fraasipankkia.
• Kielitietoisessa korkeakoulussa huolehditaan siitä, että opiskelijat oppivat ammattikieltä kielituetuissa työharjoitteluissa. Sanalistojen pänttääminen ja tekstien kirjoittaminen irrallaan työelämästä ei riitä kielitaidon omaksumiseen, vaan kieli täytyy ottaa käyttöön autenttisissa tilanteissa. Kielitietoinen ja suomen kielen merkityksen tunnustava ja tunnistava opetus luo yhdenvertaisuutta.
• Kielitietoisessa korkeakoulussa kielitietoinen opetus ja ohjaus toteutuu yhteistyön avulla: sisältöaineen opettajat ja S2-opettajat tapaavat säännöllisesti ja suunnittelevat yhteistyössä niitä tapoja, miten ammattikieltä liitetään osaksi sisältöaineen opintoja: Miten opettaja tekee materiaalistaan kielitietoista, miten englanninkielisessä tutkinnossa opiskelijoille koostetaan myös suomenkielistä ammattikielen pankkia ja miten ohjaus toteutetaan kielitietoisesti.
• Kielitietoisessa korkeakoulussa kielitietoisuus näkyy opetuksessa eri tavoin sen mukaan, millaisesta opetuksesta ja ohjauksesta on kysymys, mikä on opiskelijan suomen kielen taito ja millaisia kielitaitotarpeita opiskelijalla on. Tärkeintä on, että opiskelija saa eväitä myös ammattikielensä kehittämiseen opintojen alusta lähtien.

Kielitietoisen opetuksen nyrkkisääntöjä (vinkit sopivat niin englanninkieliseen kuin suomenkieliseenkin opetukseen)

1. Aloita aina uusi asia selkeästi, lopeta asian käsittely selkeästi ja siirry uusiin asioihin selkeästi: ennakointi > käsittely > kertaus. Käytä myös ennakkojäsennyksiä, esimerkiksi luennon alussa voi näyttää luennon sisällysluettelon.
2. Esitä keskeiset asiat aina kahdella tavalla: suullisesti ja kirjoittamalla tai visuaalisesti. Älä kerro tärkeistä asioista koskaan vain suullisesti.
3. Osoita asioiden välisiä suhteita visuaalisesti, hyödynnä kuvia, kaavioita ja ajatuskarttoja.
4. Esitä mieluummin runsaasti kuin niukasti: toista ja kerro toisin sanoin.
5. Tarkista ymmärtäminen usein ja monella tavalla: seuraa opiskelijoiden toimintaa, kysy ymmärtämisen tarkistuskysymyksiä ja soveltavia jatkokysymyksiä.
6. Kannusta opiskelijoita myös opettamaan toisiaan, se syventää oppimista.
7. Salli eri kielten rinnakkainen käyttö.
8. Keskustelkaa tärkeiden sanojen ja käsitteiden merkityksistä, merkitysneuvotteluista hyötyvät kaikki, myös ne, joilla on jo erinomainen kielitaito.
9. Hidasta puhetempoa ja äännä selkeästi. Puhu kuitenkin luontevasti, puhekieltä saa käyttää.
10. Anna aina riittävän pitkä tauko kysymyksen jälkeen, niin että opiskelijoille jää aikaa prosessoida kysymyksiä ja omia vastauksiaan.

(Muokattu lähteestä Kuukka, I. & Rapatti, K. (toim.) 2012. Yhteistä kieltä luomassa. Suomea opetteleva opetusryhmässäni. Helsinki: Opetushallitus.)

Kielitietoinen työyhteisö ja kielitietoinen harjoittelupaikka

• yhdistää kielen kehittämisen arjen työhön
• yhdistää kielen työhön jäsennellysti ja tietoisesti
• tarjoaa ohjaajille ja kielimentoreille työyhteisössä kielitukijan roolin
• tukee työntekijöiden kiinnostusta ja halua puhua kieliasioista ja vuorovaikutuksesta työssä
• vastuuttaa työntekijät ja johtajat ja tekee kielenoppimisesta kaikkien yhteisen asian
• nostaa keskusteluun (joskus näkymättömät) vuorovaikutuskoodit ja käsitykset ”hyvästä” ja ”huonosta” kommunikaatiosta
• nostaa työssä tarvittavan ammattikielen kielenoppimisen ja kielikurssien lähtökohdaksi
• ohjaa myös opiskelijoita, harjoittelijoita ja sijaisia kielitietoisesti
• ottaa huomioon kielihaasteet ja tarjoaa niihin koko työyhteisöä hyödyttäviä ratkaisuja kielitietoisesti
• vähentää kieliasioihin liittyviä jännitteitä ja huolehtii kaikkien osallistumismahdollisuuksista.

Lähde: Stilling, E. 2022. Med språket som strategisk verktyg. Föreningen Vård- och omsorgscollege.