Kielitietoinen ohjaus maahanmuuttaneiden työllistymisen edistäjänä

Kielitaito on keskeinen teema maahanmuuttaneiden uraohjauksessa  

Suomen kielen osaamista pidetään yleisesti tärkeänä tekijänä maahanmuuttaneiden työllistymisen kannalta (Nieminen, 2015; Kotona Suomessa, 2020). Ulkomaalaistaustaisista puolet kokevat puutteellisen kielitaitonsa työllistymisen esteeksi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023). Ohjaustyössä (esim. ura- ja opinto-ohjaus) kohdataan väistämättä kielitaitoon liittyviä teemoja maahanmuuttaneita ohjatessa.

Maahanmuuttaneet tarvitsisivat ohjausta, jossa keskiössä on vaihtoehtojen esille nostaminen ja toimintamahdollisuuksien luominen (Souto, 2018). Ohjauksen yhtenä tavoitteena voi olla kartoittaa ohjattavan toimintaedellytyksiä ja toimijuuden esteitä, sekä pyrkiä raivaamaan toimijuuden esteitä pois tieltä (Leiman, 2015). Mikäli esimerkiksi maahanmuuttaneen senhetkinen kielitaito vaikeuttaa ammattiin pääsyä, ohjauksessa on tärkeää varata riittävästi aikaa uratavoitteista keskustelemiseen kielitaidon näkökulmasta. Näissä tilanteissa olisi hyvä hahmottaa yhdessä polkuja kohti ohjattavan tavoiteammattia.

Kielitietoinen ohjaus mahdollistaa dialogin ohjaajan ja ohjattavan välillä

Dialogilla on keskeinen merkitys maahanmuuttaneen uraan liittyvien tarpeiden ja toiveiden huomioimisessa. Dialogi voidaan määritellä ohjaajan ja ohjattavan yhdessä rakentamaksi vuoropuheluksi. Siinä keskeistä on itsensä ja toisen ymmärtäminen (Ylönen, 2019). Mikäli maahanmuuttaneella on kehittyvä suomen kielen taito, on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota dialogisuuden toteutumiseen ohjauksessa. Dialogisuutta voidaan edistää muun muassa ohjaajan kielitietoisella työskentelyotteella. Kielitietoisuudella tarkoitetaan kielenkäytön tilanteiden, kieleen liittyvien piirteiden ja sanaston aktiivista huomiointia (Työterveyslaitoksen verkkosivut). Kielitietoisia työskentelytapoja ovat esimerkiksi selkokielen käyttö, sekä ylipäätään huomion siirtäminen kieleen liittyviin teemoihin ohjauksessa. Voit lukea lisää kielitietoisesta ohjauksesta hankkeen blogikirjoituksesta: Vinkkejä kielitietoiseen ohjaukseen ja Kielibuustin ohjaajan sivuilta: Monikielisyyden huomioiminen ohjaustilanteissa.

Kielitietoisessa uraohjauksessa ohjaaja tukee uratavoitteiden asettamisessa myös kielitaidon näkökulmasta 

Vikkelästi töihin -hankkeessa havaittiin, että maahanmuuttaneet voivat tarvita rohkaisua osallistuakseen vuorovaikutustilanteisiin. Onkin tärkeää, että ohjaaja rohkaisee ja korostaa kielen oppimisen merkitystä tavalla, joka motivoi, eikä lannista. Vaikka polku tavoiteammattiin olisi toivottua pidempi, urasuunnittelussa voidaan hyödyntää välitavoitteita. Uratavoitteita asettaessa voidaan asettaa myös kielitaidon kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Hankkeessa havaittiin myös, että moni maahanmuuttanut tarvitsee apua konkreettisten keinojen ja mahdollisuuksien löytämisessä kielitaidon kehittämiseksi. 

Tutustu hankkeen oppaaseen ”Ohjaa kielitietoisesti sosiaali- ja terveysalan työuralle”! 

Hankkeessa on luotu opas ”Ohjaa kielitietoisesti sosiaali- ja terveysalan työuralle”, josta löytyy konkreettisia työkaluja ja tietoa kielitietoisesta ohjauksesta, sekä vinkkejä kielitaitoteeman käsittelyyn uraohjauksessa. Opas johdattaa lukijan erityisesti sosiaali- ja terveysalasta kiinnostuneen tai alalla työskentelevän maahanmuuttaneen kielitietoiseen ohjaukseen, mutta sen sisältö on monelta osin hyödynnettävissä myös muille aloille ohjatessa. Voit ladata oppaan täältä.
 

Lähteet:

Kielitietoisuuteen herääminen. i.a. Työterveyslaitos. Viitattu 26.10.2023. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/monimuotoisuus-ja-inklusiivisuus-asiantuntijaorganisaatiossa/kielitietoisuuteen-heraaminen 

Kielitietoinen työskentely. 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 26.10.2023. https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/kielitietoinen-tyoskentely 

Kotona Suomessa. 2020. Mahdollisuuksia, toivoa ja luottamusta - kustannuksia säästäviä ratkaisuja maahanmuuttajien työllistymiseen, 20. Viitattu 26.10.2023. https://kotoutuminen.fi/documents/56901608/59959589/Kotona+Suomessa_Mahdollisuuksia+toivoa+ja+luottamusta.pdf/4f936615-9fce-13b8-ebee-b5027a51734d/Kotona+Suomessa_Mahdollisuuksia+toivoa+ja+luottamusta.pdf?t=1607080510935 

Leiman, M. Toim.: Kauppila, P. & Koivuluhta, M. 2015. Toimijuuden tuki: koulutus- ja työsiirtymät, toimijuus ja ohjaus –hanke. Toimijuuden tuki: dialoginen ohjaus, 6. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/15092/urn_isbn_978-952-61-1759-1.pdf (uef.fi)

Nieminen, T. 2015. Ulkomaalaistaustaisten ei-työllisten työnhaku on aktiivisempaa kuin suomalaistaustaisilla – kielitaito suurin este työllistymiselle. Tilastokeskus. Viitattu 26.10.2023. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-12-17_002.html 

Souto A. 2018. Maahanmuuttajataustaiset tytöt ja vastavuoroisen ohjaussuhteen rakentaminen. Helsingin yliopisto. Viitattu 26.10.2023. https://setstop.files.wordpress.com/2019/10/anne-mari-souto-esitys-hki-280918.pdf 

Ylönen, K. 2019. Dialoginen ohjaus ammatillisen kehittymisen tukena - Työpaikkaohjaajan opas, 15. Maahanmuuttajat korkeakoulutukseen ja työelämään. https://maahanmuuttajatamkiin.diak.fi/wp-content/uploads/sites/5/2019/07/Diak_Tyopaikkaohjaajan_opas_A5_24s_final.pdf