Kielibuusti tulevaisuuden S2-opettajien tukena ja työkalupakkina
Mikä ihmeen Kielibuusti-piiri?
Kielibuusti-piirin tavoitteena on ollut tutustua Kielibuustissa kehitettyihin funktionaalis-pedagogisiin menetelmiin sekä kielenoppimisen ja opetuksen digitaalisiin ratkaisuihin sekä lisätä yhteistyötä eri yliopistojen S2-opettajaksi opiskelevien välillä. Tapaamisia on ollut kolme, ja jokaista tapaamista on edeltänyt ennakkotehtävä.
Kielibuustin perusajatukset kuten jatkuva oppiminen ja kestävä arviointi näkyvät myös opettajankoulutuksessa ja niihin on siksi helppo yhtyä. Toisaalta harvoin opetuksen käytänteet perustuvat täysin oppijan toimijuuden tunnustamiselle, vaan kielen opetuksen traditiossa on vielä nähtävissä opettajajohtoisuutta ja arvioinnin yksipuolisuutta. Muutoksen mahdollistajana näemme yhteistyön niin yliopistoyhteisössä kuin laajemminkin.
Digitaaliset materiaalit osana S2-opetuksen tulevaisuutta
S2-opettaja ei ole varmastikaan yksin sen ajatuksen kanssa, ettei sopivia opetusmateriaaleja meinaa löytyä ja työaikaa niiden etsimiseen kuluu paljon. Perinteisten oppikirjojen rinnalla on olemassa paljon digitaalisia materiaaleja, joiden tavoittaminen voi osoittautua hankalaksi. Kielibuusti-hankkeessa pyritäänkin kokoamaan portaali, josta S2-opettajat löytävät kootusti monipuolisia digitaalisia materiaaleja opetukseensa.
Keskusteluissamme on noussut esiin huoli, vastaavatko digitaaliset materiaalit kuitenkaan opetuksellisiin tarpeisiin. Onko osa niistä liian vanhanaikaisia käyttöliittymältään tai visuaaliselta ilmeeltään? Ovatko ne liian suppeita sisällöltään? Vastaus kysymyksiin saattaisi löytyä pitkäjänteisestä kehitystyöstä, jonka avulla hieman ”vanhentuneita” materiaaleja tuotaisiin nykyaikaan ja kätevämmille alustoille. Sovellusten ja sosiaalisen median interaktiiviset mahdollisuudet voisivatkin olla digitaalisen oppimisen uusi suunta, jos resursseja ja intoa uuden luomiseen löytyisi.
Funktionaalis-pedagoginen kielioppi ja S2-opetus
Piirissä olemme myös pohtineet funktionaalis-pedagogista kielioppia, formalistisuuden ja funktionalisuuden eroa sekä niiden vaikutusta opetukseen. Piiriläiset jakoivat kokemuksia siitä, miten he olivat pitkään nähneet kielen nimenomaan formalistisesta näkökulmasta: kielen muodoilla on tiettyjä merkityksiä, jotka välittyvät opetuksessa opettajalta opiskelijalle etenkin preskriptiivisin tavoin. Funktionaalisen kielenkuvauksen pohdiskelu sekä piirissä että omalla koulutuspolulla on kuitenkin kääntänyt katseen kohti käyttöpohjaisempaa ja monipuolisempaa opetusta.
Funktionalisuuden kannalta pohdimme käsitteitä preskriptiivinen ja deskriptiivinen kielioppi ja sitä, miten ne sulautuvat toisiinsa pedagogisessa kieliopissa. Sen yhteydessä keskustelimme myös yksinkertaistuksen roolia opetuksessa sekä sen eri muotojen mahdollisuuksia (mikä on huono, hyvä ja varauksellisesti hyvä yksinkertaistus). Keskustelua rikasti varsinkin se, että kukin piiriläinen jakoi omia opetuskokemuksiaan funktionalisista opetusesimerkeistä.