Sekä Helsingin että Turun yliopistossa suomen kielen opettajat tarjoavat suomen oppijoille ohjauspalvelua kurssien ulkopuolella myös päivystysluontoisesti.  

Helsingin yliopistossa päivystävä suomen kielen opettaja tarjoaa ennakkoon varattavia puolen tunnin tapaamisaikoja kahdesti tai kolmesti viikossa. Kaikkiaan aikoja on tarjolla 2–5 tunnin verran joka viikko. Palvelu on suunnattu henkilöstölle ja väitöskirjatutkijoille, ja tällä hetkellä palvelua tarjotaan myös muiden pk-seudun yliopistoihin muuhun yliopistojen yhteiseen henkilöstökurssitarjontaan kytkeytyen.  

Turun yliopistossa kieli- ja viestintäopintojen keskuksen suomi vieraana kielenä -opettajat tarjoavat Suomi-päivystystä kerran viikossa tunnin ajan. Turun yliopiston Suomi-päivystykseen voi tulla kuka tahansa yliopistolainen – opiskelija, väitöskirjatutkija tai henkilökunnan jäsen – kysymään mitä tahansa suomen kieleen tai sen opiskeluun liittyen ennakkoon aikaa varaamatta. Suomi-päivystys on matalan kynnyksen ohjauspalvelua, johon suomen kielen opiskelijoiden toivotaan hakeutuvan, kun jokin suomen kielen opiskelussa askarruttaa.

Näin me sen teemme

Päivystyspalveluita mainostetaan molemmissa yliopistoissa niin kielikursseilla kuin yliopiston verkkosivuillakin.

Turun yliopistossa Suomi-päivystystä tarjotaan tiistaisin kahdesta kolmeen, ja päivystämässä on yksi suomi vieraana kielenä -opettajista vuorollaan. Päivystys toimii non-stop-periaatteella eli paikalle voi tulla koska tahansa päivystystunnin aikana, eikä vuoroa siis tarvitse varata. Mainoksessa tosin mainitaan, että halutessaan kysymyksen voi lähettää opettajien jaettuun sähköpostilaatikkoon, mutta yhtä hyvin voi vain tulla paikan päälle.  

Opettaja ottaa päivystykseen tulevat vastaan kieli- ja viestintäopintojen keskuksen aulatilassa. Useimmiten opiskelijat tulevat paikalle yksin, mutta monet tulevat myös kurssikaverin tai ystävän kanssa. Parhaimmillaan päivystyksessä on ollut viisikin opiskelijaa samaan aikaan.  

Helsingin yliopistossa aika päivystävälle suomenopettajalle varataan Moodle-sivun kautta, jossa on myös kerrottu toiminnan raameista tarkemmin. Päivystävä suomenopettaja ei esimerkiksi ole yksityisopettaja, vaan sama henkilö voi varata kerrallaan vain muutaman ajan.  

Ajan voi varata keskustellakseen mistä vain suomen kieleen ja suomen kielen oppimiseen liittyvästä kysymyksestä. Oma aihe ja toive ilmoitetaan päivystävälle opettajalle ennakkoon, jotta opettaja voi valmistautua tapaamiseen. Tarjolla on niin lähi- kuin etätapaamisiakin.  

Helsingin yliopistossa päivystystoimintaan on osallistunut useita Suomen kielen ja kulttuurin opettajia, kuitenkin yhtenä lukukautena korkeintaan kolme opettajaa.

Miksi päivystämme?

Kielikurssilla ei ole mahdollisuutta perehtyä jokaisen oppijan ikiomiin kysymyksiin. Päivystävä suomenopettaja voi auttaa niissäkin kysymyksissä, jotka ovat relevantteja vain muutamalle tai ehkä vain yksittäiselle kysyjälle, joka vastaanotolle tulee. Päivystykseen voi tulla myös silloin, jos on esimerkiksi joutunut olemaan poissa kurssilta ja siksi tarvitsee lisätukea jonkin yksittäisen kurssisisällön oppimiseen.  

Turussa alkusysäys Suomi-päivystykselle tapahtui Ohjatusti sujuvaan suomeen eli Osus-hankkeen aikana. Osus-hankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä suomen kielen opiskelijoiden ohjausta, jotta opiskelijat kiinnittyisivät suomen kielen opiskeluun vahvemmin ja toisaalta löytäisivät aina seuraavalle kurssille jouhevammin. Osittain opettajien ajatuksena oli myös vähentää sähköpostien määrää kasvokkain tapahtuvalla ohjauksella, sillä usein jokin asia selviää tavatessa huomattavasti nopeammin ja helpommin kuin monta sähköpostia kirjoittamalla.  

Suomi-päivystyksen ajateltiin tuovan konkreettista apua myös tilanteisiin, jossa opiskelijalla on kurssilta liian monta poissaoloa ja hän voi tulla Suomi-päivystykseen korvaamaan poissaolon opiskelemalla opettajan avulla aihetta, mikä on kurssilla häneltä jäänyt väliin. Tässäkin takana on ajatus opettajan työkuorman vähentämisestä: lisätehtävien tekemisen ja tarkistamisen sijaan opettaja voi vain ohjata opiskelijan Suomi-päivystykseen korvaamaan poissaoloja.

Missä mennään?

Päivystävä suomenopettaja on palvellut Helsingin yliopistossa vuodesta 2024 alkaen, kirjoitushetkellä yli kaksi vuotta. Siitä huolimatta, että suomen kielen kurssit pullistelevat osallistujista, vapaita päivystysaikoja on joka kuussa enemmän kuin varattuja. Palvelun käyttöasteeksi on jäänyt alle 50 %. Palvelua on silti haluttu jatkaa, koska uuden toimintamuodon markkinointiin ja löytämiseen kuluu tyypillisesti aikaa. Jos taas aikoja olisi tarjolla vain nykyisen kysynnän mukainen määrä, osa palvelun ajallisesta joustavuudesta katoaisi.  

Ne, jotka ovat palvelun löytäneet, ovat kokeneet spontaanin palautteen perusteella palvelun erittäin hyödylliseksi. Myös opettajille toiminta on ollut mielekästä, koska he ovat päässeet auttamaan oppijoita heidän täsmätavoitteissaan. Päivystävän suomenopettajan vastaanotolla on esimerkiksi valmistauduttu professuurin hakuprosessiin kuuluvaan haastatteluun, hiottu luentomateriaaleja, treenattu ääntämistä, luettu sienikirjaa ja harjoiteltu karonkan onnittelupuhetta.  

Turun yliopistolla Suomi-päivystystoiminta on nyt pyörinyt säännöllisesti noin kahden vuoden ajan. Päivystys on toiminut hyvin ja mutkattomasti, eikä se tällaisenaan ole tuntunut kuormittavalta päivystysvuoron osuessa noin neljä kertaa lukukaudessa kullekin opettajalle. Ainoana ongelmana Turussakin on edelleen vähäinen kävijämäärä. Karkeasti arvioiden noin kolmanneksella kerroista päivystykseen ei ole tullut yhtään opiskelijaa, ja monesti paikalla on käynyt vain yksi tai kaksi opiskelijaa.  

Vähäinen kävijämäärä saa toki pohtimaan päivystyksen tarpeellisuutta. Kuten Helsingissä, myös Turun yliopiston suomen kielen opettajat kokevat päivystyksen idean kuitenkin hyväksi. On mahtavaa, että yliopistolla on tarjolla jokaviikkoinen matalan kynnyksen palvelu suomen kielen opintoihin liittyen. Ja toisaalta, mikäli jonain kertana päivystyksessä on tyhjää, voi opettaja tehdä odottaessa muita töitään eteenpäin. Opettajille Suomi-päivystys toimii myös oman työn apukeinona, kun opiskelijoita voi esimerkiksi kiireisenä hetkenä tunnin jälkeen ohjata päivystykseen selvittämään vaikkapa jotakin kielioppiasiaa. Jonkin verran sähköpostien kysymyksistä on mahdollisesti saatu siirtymään päivystyksen puolelle.  

Palvelujen kehittäminen

Keskeinen kysymys molemmissa palvelua tarjoavissa yliopistoissa on se, miten saada kaikki palvelusta hyötyvät tietoisiksi päivystyksestä sekä riittävästi muistutella päivystyksen olemassaolosta. Keinot eivät välttämättä ole monimutkaisia, mutta vaativat oman aikansa. Opettajat voisivat muistutella mahdollisuudesta useammin kursseilla, ja päivystystoimintaa voisi mainostaa tehokkaammin esimerkiksi koko yliopiston tasolla esimerkiksi intrassa tai Turussa myös viikkoviesteissä. Päivystyspalveluita käyttäneiden oppijoiden hyvät kokemukset voisi ottaa mukaan markkinointiin.  

Turun yliopistossa on pohdittu, voisiko päivystys jatkossa toimia ainakin joinain kertoina jonkin teeman ympärillä. Kenties tarkempi tieto päivystyksen sisällöstä houkuttelisi opiskelijoita paremmin paikalle. Päivystyksen kaiken kattava ohjaus voi tuntua opiskelijasta niin laajalta konseptilta, että siihen on vaikea tarttua.

Turussa on pohdittu myös paikan merkitystä. Jos päivystys ihan konkreettisestikin olisi paremmin näkyvillä, sekin ehkä auttaisi opiskelijoita löytämään paremmin paikalle.

Lopuksi

Vaikka kävijämäärät eivät toistaiseksi ole olleet suuria, päivystystoiminta tarjoaa arvokaan lisän yliopistojen suomen kielen ohjaus- ja opetuspalveluihin. Yksittäiselle oppijalle lyhytkin henkilökohtainen tapaaminen voi olla opiskeluun kiinnittymisen ja motivaation kannalta äärimmäisen tärkeä.