S2-kielipolkumalli korkeakouluihin - näin korkeakoulu voi tukea opiskelijan kielenoppimista

Suomen kielen oppijat ovat hyvin erilaisia. Toisessa ääripäässä ovat ne englanninkielisissä tutkinnoissa opiskelevat, jotka ovat juuri muuttaneet maahan ja joilla ei ole lainkaan kosketusta suomen kieleen ja kulttuuriin. Toisessa laidassa taas ovat ne, jotka ovat asuneet maassa lapsesta saakka ja pärjäävät useimmissa kielenkäyttötilanteissa äidinkielisten puhujien tavoin, mutta joille ammatillisen ja muodollisen viestinnän konventiot saattavat olla vieraita.

Kieli-HOPSin avulla ohjaaja voi
ottaa kielitaidon ja suomen kielen osaamisen merkityksen puheeksi neutraalisti ja opiskelijalähtöisesti
tehdä näkyväksi opiskelijan moninaista kielitaitoa
tarkentaa opiskelijan kielenoppimistavoitteita
ohjata opiskelijaa sopiville kursseille, kieliklinikoille tai muun tuen pariin
keskustella opiskelijan kielenoppimisstrategioista havainnollisesti ja kannustavasti.

Kieli-HOPS soveltuu esimerkiksi uraohjaajien työkaluksi osaksi muuta opiskelijan henkilökohtaista ohjaamista.

Kieli-HOPS laaditaan ohjaajan kanssa opintojen alkuvaiheessa ja suunnitelmaa päivitetään taitojen karttuessa ja opintojen edetessä. Kieli-HOPSissa käsitellään seuraavia asioita:
- mihin opiskelija tarvitsee kielitaitoa
- miten opiskelija oppii kieltä parhaiten (yksilölliset tavoitteet, motivaatio, kielenoppimisstrategiat)
- mitä kielikursseja korkeakoulussa on tarjolla
- mitä kielikursseja opiskelijan olisi hyvä valita ja milloin
- missä ja miten opiskelija voisi ottaa vähäisenkin kielitaitonsa käyttöön
- millaista kielitaitoa opiskelija ylipäänsä tarvitsee (tulevaisuuden suunnitelmat)
- miten opiskelija on ajatellut selviytyvänsä tulevista työharjoitteluista.

Kielibuusti-hankkeessa laadittu ohjeistus ja kysymyspatteristo on suunnattu alun perin englanninkielisissä tutkinnoissa opiskeleville. Lomaketta voi muokata opiskelijaryhmän tarpeiden mukaan myös muihin tilanteisiin sopivaksi.

Suomenkielisissä tutkinnoissa voi opiskelijoiden kanssa keskustella suoraan seuraavista kysymyksistä, mikäli opiskelijan kielitaito on jo hyvä:
Miten opiskelija arvelee selviytyvänsä kirjallisista tehtävistä?
Onko opiskelijalla kokemusta akateemisista luku- ja kirjoitustehtävistä?
Olisiko opiskelijan hyvä harjoitella taitoja jo opintojen alkuvaiheessa esimerkiksi kirjoittamisen verkkokurssilla tai kieliklinikalla?

Kieli-HOPS tekee kielen oppimisen tarpeen näkyväksi ja tukee opiskelijan suunnitelmaa oppia kieltä riittävästi Suomeen kotoutumista ja työllistymistä ajatellen.

Lue lisää blogipostauksesta Suunnitelmallisuus on avain kielenoppimiseen - tukena kieli-HOPS.

On tärkeää, että kansainvälisen opiskelijan suomen kielen opinnot merkitään HOPSiin pakollisiksi opinnoiksi. Kansainvälisille opiskelijoille tämä merkitsee usein sitä, että suomen kielen opinnoilla voidaan korvata tutkintoon kuuluvat valinnaiset opinnot.Myös englanninkielisiin maisteriohjelmiin olisi hyvä sisällyttää mahdollisuus suorittaa kieliopintoja opiskelijan lähtötasosta ja tarpeista riippuen.

Oppimispolun toteutuminen vaatii sen, että kielikurssit merkitään opiskelijoiden lukujärjestyksiin. Tutkintoon olisi hyvä sisällyttää vähintään 20 opintopistettä suomen kieltä.
Suomi 1 (5 op) (Taso A1.2)
Suomi 2 (5 op) (Taso A1.3–A2.1)
Suomi 3 (5 op) (Taso A2.1–A2.2)
Suomi 4 (5 op)  (Taso A2.2–B1.1) (voi sisältää alakohtaisen painotuksen)
Kielikursseja tarjotaan tutkintojen oman opetuksen lisäksi myös vapaasti valittavina, kaikille yhteisinä kieliopintoina. Vapaasti valittavia S2-opintoja on hyvä toteuttaa yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa verkko-opintoina. Valinnaisten kieliopintojen suorittaminen mahdollistaa keskitason (B1) kielitaidon saavuttamisen.

Tutkinnoissa olisi hyvä olla tarjolla kielikurssien lisäksi myös vähintään yksi opiskelijan omaan alaan liittyvä monikielinen kurssi (5 op), joka toteutetaan tutkinnon oman opettajan ja S2-opettajan yhteistyönä (ns. pariopettajuus). Tällaisella monikielisellä opintojaksolla voisi hyvin hyödyntää mahdollisia rinnakkaisia suomenkielisiä tutkintoja opiskelijoineen.

Lisäksi työ- ja kieliharjoitteluihin on laadittava omat tavoitteet opiskelijan kielitaitotason mukaan (A1 - C2), ja opiskelijoille on tarjottava kielitukea työharjoittelujen aikana, esimerkiksi mahdollisuus toteuttaa harjoittelu pariharjoitteluna suomea taitavan opiskelijan parina.

Harjoittelun kielituki vaatii korkeakoululta sitä, että kielituki tuodaan osaksi opintojen rakenteita ja korkeakoulu sitoutuu sen toteuttamiseen. S2-opettajan ja työharjoittelupaikan yhdessä tarjoama suunniteltu kielituki harjoittelun aikana ohjaisi opiskelijaa ottamaan haltuun oman alansa käsitteistöä ja viestintää työelämän vuorovaikutustilanteissa.

Kielitietoinen korkeakoulu tukee opiskelijan kielenoppimista kokonaisvaltaisesti ja tarjoaa mahdollisuuksia puhua suomea erilaisissa autenttisissa tilanteissa (esim. kielikummitoiminta, kielikahvilat, kieliklinikat, kielimentorointi). Osa kielituesta toteutetaan suomenkielisten opiskelijoiden avulla osana heidän opintojaan.

Kielitietoisessa korkeakoulussa ammattiaineen opettajat ovat oman alansa suomen kielen opettajia, ja heidän tehtävänään on huomioida kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuus oppia oman alansa sanastoa ja vakiintuneita kielenkäyttötapoja myös suomen kielellä. Opettaja tunnistaa oman alansa yleisimmät (ja hankalimmat) sanat ja käsitteet, ammattislangin, tyypilliset ilmaukset ja vakiintuneet tavat puhua. Myös englanninkielisissä tutkinnoissa olisi tärkeää, että opiskelija voisi koostaa eri kursseilla itselleen myös suomenkielistä sanasto- ja fraasipankkia.

Kielitietoisuus voi näkyä opetuksessa eri tavoin ja eri tasoilla sen mukaan, millaisesta opetuksesta ja ohjauksesta on kysymys, mikä on opiskelijan suomen kielen taito ja millaisia kielitaitotarpeita opiskelijalla on. Kielituen pohjaksi tarvitaan kuitenkin korkeakoulun tuki ja kielitietoisuuskoulutusta opettajille ja ohjaajille.